Edellinen luku,
Joos
JOOSUA
7
1. Mutta israelilaiset menettelivät uskottomasti anastamalla itselleen
tuhon omaksi vihittyä; sillä Aakan, Karmin poika, joka oli Sabdin poika,
joka Serahin poika, Juudan sukukuntaa, otti itselleen tuhon omaksi
vihittyä. Silloin syttyi Herran viha israelilaisia kohtaan.
2. Ja Joosua lähetti miehiä Jerikosta Aihin, joka on lähellä
Beet-Aavenia, itään päin Beetelistä, ja sanoi heille näin: "Menkää
vakoilemaan maata". Niin miehet menivät ja vakoilivat Aita.
3. Kun he palasivat Joosuan luo, sanoivat he hänelle: "Älköön koko kansa
menkö, vaan menköön noin kaksi tai kolme tuhatta miestä Aita
valloittamaan; älä vaivaa koko kansaa sinne, sillä niitä on vähän".
4. Niin meni sinne kansasta noin kolme tuhatta miestä, mutta he
kääntyivät pakoon Ain miesten edestä.
5. Ja Ain miehet löivät heitä kuoliaaksi noin kolmekymmentä kuusi
miestä, ajoivat heitä takaa kaupungin portilta Sebarimiin asti ja
voittivat heidät rinteessä. Silloin kansan sydän raukesi ja tuli kuin
vedeksi.
6. Niin Joosua repäisi vaatteensa ja lankesi kasvoilleen maahan Herran
arkin eteen ja oli siinä iltaan saakka, hän ja Israelin vanhimmat; ja he
heittivät tomua päänsä päälle.
7. Ja Joosua sanoi: "Voi, Herra, Herra, minkätähden toit tämän kansan
Jordanin yli antaaksesi meidät amorilaisten käsiin ja tuhotaksesi
meidät? Oi, jospa olisimme päättäneet jäädä tuolle puolelle Jordanin!
8. Oi, Herra, mitä sanoisinkaan, kun Israel on kääntynyt pakoon
vihollistensa edestä!
9. Kun kanaanilaiset ja kaikki muut maan asukkaat sen kuulevat, niin he
saartavat meidät ja hävittävät meidän nimemme maan päältä. Mitä aiot
tehdä suuren nimesi puolesta?"
10. Mutta Herra sanoi Joosualle: "Nouse! Miksi makaat kasvoillasi?
11. Israel on tehnyt syntiä, he ovat rikkoneet minun liittoni, jonka
minä olen heille säätänyt; he ovat ottaneet sitä, mikä oli vihitty tuhon
omaksi, he ovat varastaneet ja valhetelleet, he ovat panneet sen omain
tavarainsa joukkoon.
12. Sentähden israelilaiset eivät voi kestää vihollistensa edessä, vaan
heidän täytyy kääntyä pakoon vihollistensa edestä, sillä he itse ovat
vihityt tuhon omiksi. En minä enää ole teidän kanssanne, ellette hävitä
keskuudestanne tuhon omaksi vihittyä.
13. Nouse, pyhitä kansa ja sano: Pyhittäytykää huomiseksi, sillä näin
sanoo Herra, Israelin Jumala: Sinun keskuudessasi, Israel, on jotakin
tuhon omaksi vihittyä; sinä et voi kestää vihollistesi edessä, ennenkuin
olette poistaneet keskuudestanne tuhon omaksi vihityn.
14. Astukaa siis huomenaamuna sukukunnittain esiin, ja se sukukunta,
johon Herran arpa osuu, astukoon esiin suvuittain, ja se suku, johon
Herran arpa osuu, astukoon esiin perhekunnittain, ja se perhekunta,
johon Herran arpa osuu, astukoon esiin mies mieheltä.
15. Mutta se, jolta tavataan tuhon omaksi vihittyä, poltettakoon
tulessa, hän ja kaikki, mitä hänellä on, sillä hän on rikkonut Herran
liiton ja tehnyt häpeällisen teon Israelissa."
16. Niin Joosua antoi varhain seuraavana aamuna Israelin sukukunnittain
astua esiin; ja arpa osui Juudan sukukuntaan.
17. Silloin hän antoi Juudan sukukunnan astua esiin, ja arpa osui
serahilaisten sukuun. Sitten hän antoi serahilaisten suvun astua esiin
mies mieheltä, ja arpa osui Sabdiin.
18. Niin hän antoi hänen perhekuntansa mies mieheltä astua esiin, ja
arpa osui Aakaniin, Karmin poikaan, joka oli Sabdin poika, joka Serahin
poika, Juudan sukukuntaa.
19. Silloin Joosua sanoi Aakanille: "Poikani, anna Herralle, Israelin
Jumalalle, kunnia ja anna hänelle ylistys: tunnusta minulle, mitä olet
tehnyt, äläkä salaa sitä minulta".
20. Niin Aakan vastasi Joosualle ja sanoi: "Minä todella olen tehnyt
syntiä Herraa, Israelin Jumalaa, vastaan, sillä näin minä tein:
21. kun minä näin saaliin joukossa kauniin sinearilaisen vaipan,
kaksisataa sekeliä hopeata ja kultalevyn, viidenkymmenen sekelin
painoisen, niin minussa syttyi niihin himo, ja minä otin ne; ne ovat
kätkettyinä maahan keskelle minun telttaani, hopea alimpana".
22. Niin Joosua lähetti miehiä ottamaan selkoa, ja ne juoksivat
telttaan. Siellä oli kätkö hänen teltassaan, hopea alimpana.
23. Ja he ottivat ne teltasta, veivät ne Joosuan ja kaikkien
israelilaisten luo ja panivat Herran eteen.
24. Niin Joosua yhdessä koko Israelin kanssa otti Aakanin, Serahin
pojan, ja hopean, vaipan ja kultalevyn, sekä hänen poikansa, tyttärensä,
härkänsä, aasinsa, lampaansa, telttansa ynnä kaikki, mitä hänellä oli,
ja he veivät ne Aakorin laaksoon.
25. Ja Joosua sanoi: "Miksi olet syössyt meidät onnettomuuteen? Herra
syöksee sinut onnettomuuteen tänä päivänä." Silloin koko Israel kivitti
hänet kuoliaaksi. He polttivat heidät tulessa ja kivittivät heidät.
26. Ja he kasasivat hänen päällensä suuren kiviroukkion, joka vielä
tänäkin päivänä on olemassa; ja niin Herra lauhtui vihansa hehkusta.
Sentähden kutsutaan sitä paikkaa vielä tänäkin päivänä Aakorin
laaksoksi.
Seuraava luku,
Joos