Table of Contents * Previous Chapter * Next Chapter
Teknillisellä korkeakoululla ja CSC-Tieteellinen Laskenta Oy:llä on vuosien kuluessa ollut tarvetta toimia yhteistyössä etenkin tietoliikennekysymyksissä. Yhteistyön laajetessa, monipuolistuessa ja tiivistyessä syntyi idea laajemmastakin verkkojen avulla tapahtuvasta atk-yhteistyöstä pääkaupunkiseudulla.
Niinpä Teknillisen korkeakoulun kutsumana pidettiin toukokuussa 1993 kokous, jossa Teknillisen korkeakoulun, Helsingin yliopiston, Helsingin kauppa- korkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, CSC-Tieteellinen Laskenta Oy:n, Geologian tutkimuskeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen edustajat allekirjoittivat aiepöytäkirjan verkkoyhteyksien parantamiseksi. Hanketta johtamaan perustettiin johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut rehtori Jussi Hyyppä.
Pian perustamisen jälkeen hankkeeseen tuli mukaan myös Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Innopoli. Viimeisimmät yhteistyöhön liittyneet ovat Svenska Handelshögskolan ja Eduskunnan kirjasto. Jatkossakin ryhmittymä on avoin myös uusille mukaan tulijoille.
Johtoryhmä asetti työryhmän kokoamaan ja kehittämään verkkoyhteyksien avulla tapahtuvia yhteistyömuotoja. Sen on lisäksi etsittävä yhteyksien hyödyntämismuotoja. Tehtäväksi määriteltiin pitää aktiivisesti yhteyttä käyttäjiin, hakea käyttäjälähtöisesti konkreettisia ehdotuksia yhteistyömuodoiksi sekä asettaa niiden toteuttaminen aika- ja tärkeysjärjestykseen.
Hankkeen tekniseksi tavoitteeksi on asetettu saada siihen osallistuvien virastojen välille hyvät tietoliikenneverkkoyhteydet, jossa ensisijaisesti kaikilla on riittävä lähiverkkonopeus tärkeimpiin yhteistyö-kumppaneihinsa. Seuraavaksi pyritään saamaan verkkoyhteydet, joissa teoreettinen siirtonopeus on kauttaaltaan vähintään 100 Mbit/s eli ns. \xab FDDI-tasoa\xab .
Samalla selvitetään mahdollisuudet ja aikataulu ATM-tasoisiin verkkoyhteyksiin, jossa teoreettinen siirtonopeus on yli 600 Mbit/s. ATM-kaukosiirtoyhteys on ensimmäisenä Euroopassa toteutettu Tampereen ja Otaniemen välillä Telen, FUNETin ja Tampereen teknillisen korkeakoulun välisenä yhteistyönä.
Verkosta ja yhteistyöhankkeesta käytetään lyhennettä HelSciNet, joka tulee sanoista Helsinki Science Net(work). Liikenneyhteyksien solmukohtana tulee toimimaan CSC-Tieteellinen Laskenta Oy, jolle on osoitettu myös tekninen koordinointivastuu.
Ensimmäisen ja osapuolten kannalta käytännöllisimmän tavoitetason muodostaa organisaatioiden omat välittömät tarpeet.
Seuraava taso on tietoliikenneverkon kehittäminen teknisenä ja toiminnallisena kokonaisuutena. Esimerkkinä tästä on sähköpostin kehittäminen niin, että käyttö on riittävän helppoa ja erityyppisen aineiston lähettäminen on mahdollista (skandinaaviset aakkoset, multimedia, jne.).
Kolmannella tasolla kehitetään verkon uusia sisällöllisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia eri tavoin ryhmittyneiden osapuolten yhteishankkeina.
Neljännen tason muodostaa lähitulevaisuuden futurologisten palveluiden kehittäminen. Nämä ovat palveluja, jotka ovat mahdollisia vain nopeissa verkoissa yhteisesti tuotettuina ja joiden kehittämiseen vain tiedelaitosten yhteisvoimin on olemassa riittävät henkiset ja aineelliset voimavarat.
Otaniemessä on olemassa vuonna 1987 rakennettu alueverkko, jonka osapuolia ovat Teknillinen korkeakoulu, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Valtion tietokonekeskus (CSC-Tieteellinen Laskenta Oy), ja Innopoli. Teknisesti Otaniemen verkko on valokuitukaapelipohjainen Ethernet-verkko, jonka teoreettinen maksiminopeus on 10 Mbit/s.
Helsingissä on Telen rakentama FDDI-verkko - siirtonopeudeltaan 100 Mb/s, joka ulottuu Otaniemeen (FUNET / CSC). Siihen on liitetty Helsingin yliopiston keskustassa olevat rakennukset, Ilmatieteen laitos ja yliopiston Vallilassa sijaitsevat laitokset. Helsingin kauppakorkeakoululle on kiinteä yhteys CSC:stä, samoin kuin Taideteolliselle korkeakoululle Helsinki-renkaasta.
Johtoryhmä asetti käytännön työtä edistämään yhteistyöryhmän, johon jokainen osallistuva organisaatio nimesi edustajansa. Yhteistyöryhmä on kokoontunut työtä koordinoivana elimenä. Työskentely on toteutettu alajaostoissa, joilla on vastuulliset vetäjät. Jaostot on koottu organisaatioista ao. alan asiantuntijoista. Seuraavassa on esitetty jaostojen työskentelyn tuloksia.
Table of Contents * Previous Chapter * Next Chapter