ASTEROIDIT Carolyn Collins Petersen Suomennos: Jarmo J{rvinen Oletko koskaan tavannut Hazel Stonea? H{n on kova mimmi, joka on n{hnyt kaiken -- ja jotkut uskovat -- tehnyt kaiken. H{nen tarinansa Galaktisesta YliLordista v{risytt{v{t miljoonia katselijoita, h{n on huipputason avaruuslent{j{, ja h{n voi p{ihitt{{ kenet tahansa (paitsi pojanpoikansa, Lowellin) shakissa. Kukapa uskoisi ett{ h{n kerran osallistui kansannousuun Kuun vapauttamiseksi -- ja kukapa uskoisi ett{ h{n kerran melkein kuoli asteroidien keskelle unohdettuaan tarkistaa happipullonsa. Jos et ole viel{ tavannut Hazelia, kerrottakoon ett{ h{n on yksi keskushahmo Robert A. Heinleinin kirjassa "The Rolling Stones" -- tieteiskuvitelma perheest{ joka harhailee aurinkokunnassa seikkailun toivossa. Osa Hazelin tarinasta tapahtuu todellakin asteroidien seassa -- noin 100 000:n kivensirpaleen kokoelma joita toisinaan mainitaan 'pikkuplaneetoiksi'. T{m{ pienen pienist{ murusista koostuva vy| sijaitsee enimm{kseen Marsin ja Jupiterin kiertoratojen v{lill{, joskin jotkut harvat asteroidiryhm{t ulottavat ratansa ulosp{in aina Saturnukseen asti ja sis{{np{in Maan radan tienoille. Asteroidit ovat olleet monien tieteiskuvitelmien aiheena. Useat tarinat edellytt{v{t valtavia kaivosyhti|it{ jotka raivaavat tiens{ vy|hykkeen l{pi jalostaen malmipitoiset kalliot metalliksi avaruuslaivoja varten. Toiset -- sellaiset kuin Heinleinin -- muuttavat Asteroidivy|hykkeen tulevaisuuden rajaseudun kaivosleiriksi kovapintaisine, harmaatukkaisine kullanetsij{- vanhuksineen jotka tekev{t kaivosvaltauksiaan py|riville ep{tasaisille kallionm|hk{leille. My|hemmin, tavallaan "todellisuus on tarua ihmeellisemp{{" - tyyliin asteroidit on yhdistetty dinosauruksiin ja t|rm{yksiin Maan kanssa. Kaivostoiminta n{ytt{{ olevan suosittu ajanviete tulevaisuuden asteroideilla -- ja vaikka saattaa vaikuttaa melko kaukaahaetulta edes harkita ajatusta, asteroidikaivauksia VOITAISIIN tehd{. Ei nyt aivan heti varmastikaan, mutta jollain tulevalla vuosikymmenell{ tiedemiehet ja mainarit voisivat laskeutua jollekin onnettomalle asteroidille pilvin pimein metallikokeita ottamaan. Mik{ on n{iss{ asteroideissa vieh{tt{{? Mik{ niist{ tekee sellaisen kaivostoiminnan kohteen? Ja miten ne liittyv{t dinosauruksiin? Meill{ ei ole ensik{den kokemusta asteroidivy|hykkeelt{, joten suurin osa t{lt{ alueelta saatavilla olevasta tiedosta on tullut havainnoista jotka on tehty t{{ll{ Maapallolla. On ollut yleinen uskomus ett{ asteroidit olivat kerran planeetta, maailma joka r{j{hti joskus aurinkokunnan h{m{r{ss{ menneisyydess{. Asteroidit todellakin kiert{v{t aurinkokunnassa sellaisella alueella jossa planeetan OLI ennustettu olevan Boden Lain mukaan. (Boden Laki on matemaattinen keino ennustaa planeettojen sijainnit aurinkokunnassa. Tosiasiassa Marsin ja Jupiterin v{lill{ sijaitsevan planeetan etsint{ johti ep{suorasti asteroidien l|yt{miseen. Ceres-asteroidi l|ydettiin vuonna 1801, ja sen kiertorata vahvistettiin my|hemmin tuona vuonna. Seuraavien kuuden vuoden kuluessa l|ydettiin Pallas, Juno ja Vesta -- kaikki ne l|ydettiin siten ett{ astronomit tarkkailivat huolellisesti pieni{ valopilkkuja jotka n{yttiv{t liikkuvan taivaan halki illasta toiseen. Ceresin l|yt{j{{ Giuseppi Piazzia oli pyydetty etsim{{n puuttuvaa planeettaa -- mutta sen sijaan h{n olikin etsinyt komeettoja! (Asteroidien nime{misen kunnia oli tavallisesti langennut niiden l|yt{jille. Valitettavasti k{vi niin ett{ kun niit{ l|ydettiin lis{{, onnettomilta astronomeilta loppuivat oopperasankarittaret, kukat, vaimot ja tiedemiehet joiden mukaan he voisivat nimet{ l|yt|ns{. Nykyisin nimettyj{ asteroideja on yli 3000, joukossa sellaisia v{{nn|ksi{ kuten Gaussia, Washingtonia ja Rockefellia!) Asteroidit on ryhmitelty niiden kiertoratojen ominaispiirteiden mukaan. N{m{ asteroidi"perheet" liikkuvat yleens{ samalla ratanopeudella ja kaltevuuskulmalla. Havainnoijat ovat identifioineet noin 100 asteroidiperhett{. Maasta tehdyt asteroidihavainnot ovat antaneet meille joitakin viitteit{ niiden koosta ja kiertoratojen ominaispiirteist{. Useimmat niist{ joita olemme kyenneet mittaamaan vaihtelivat kooltaan 1025 km:st{ 32 km:een halkaisijaltaan. Ep{ilem{tt{ vy|hykkeess{ on paljon pienempi{kin partikkeleita. Osoittautuu - perustuen arvioihimme asteroidien koosta ja suhteellisen pienest{ m{{r{st{ - ett{ jos liimaisit kaikki asteroidit yhteen ja tekisit niist{ planeetan - saisit aikaan maailman joka olisi hiukan Plutoa pienempi! N{ytt{{ silt{ ett{ asteroidit eiv{t ole koskaan olleet planeetta --- vaan paremminkin kokoelma kallioisia maailmanj{{nn|ksi{ jotka eiv{t koskaan onnistuneet muodostamaan planeettaa! Vaikka useimmat asteroidit ovat niin kaukana ettemme voi n{hd{ niit{ kovin hyvin, jotkut harvat asteroidit todella kulkevat Maan kiertoradan poikki. Noin 1300 n{ist{ on t{h{n menness{ identifioitu, ja ne on ryhmitelty kolmeen perheeseen: Athenet, Apollot ja Amorit. Ikaros on er{s n{ist{ asteroideista, ja ohitti Maan 6,4 miljoonan kilometrin p{{st{ vuonna 1967. On teoreettisesti mahdollista ett{ asteroidi voisi osua Maahan. Itse asiassa jotkut nykyiset teoriat dinosaurusten sukupuuttoon kuolemisesta perustuvat asteroidin suoranaiseen t|rm{ykseen maan kanssa noin 65 miljoonaa vuotta sitten. T{m{ t|rm{ys olisi voinut nostattaa kauhean m{{r{n tomua ilmakeh{{n, est{en Aurinkoa n{kym{st{ ja aiheuttaen yleisen viilent{v{n kehityksen s{{h{n. T{m{ viilenev{ kehitys, jos se olisi ollut {killinen, olisi voinut tappaa kasviston jonka varassa dinosaurukset eliv{t, tappaen siten dinosaurukset. Teorian mukaan. Teorian ydin on alkuaine iridium -- jota on tunnetusti runsaasti asteroidivy|hykkeelt{ per{isin olevissa meteoriiteissa. Iridium ei ole kovin yleinen Maapallolla -- mutta Maan kalliokerrostumien ydinn{ytteet paljastavat iridiumrikkaan kerroksen joka on ajoitettu noin 65 miljoonan vuoden ik{iseksi. Toisen asteroidin Maahan osumisen todenn{k|isyys on melko pieni -- jotkut tiedemiehet arvioivat ett{ se on 3.5 jokaista miljoonaa vuotta kohti. Iridiumin ohessa useimmat asteroidit kuuluvat kolmeen luokkaan: C, tai hiilipitoinen S, tai piipitoinen M, tai metallinen. Ensimm{iset tyypit ovat hiilipitoisia kondriitteja -- kivisi{, hiilipohjaisia kappaleita. Piipitoiset tyypit ovat enimm{kseen silikonia, mukana muita metalleja pieni{ m{{ri{. N{m{ ovat punaisempia ja kirkkaampia kuin toiset. Metalliset asteroidit ovat enimm{kseen rautaa ja nikkeli{, massiivisempia kuin muut. Kaikki kolme tyyppi{ kiinnostavat tiedemiehi{ jotka tutkivat aurinkokunnan alkuper{{ ja evoluutiota. Mutta kiviasteroidit eiv{t ole ainoita Vy|hykkeen asukkaita. Tiedemiehist{ tuntuu ett{ siell{ kiertoradalla on todella paljon entisi{ komeettoja. N{m{ j{iset ytimet olivat luultavasti seonneet Aurinkoa kohti johtavilta reiteilt{{n Jupiterin painovoiman vet{min{. Ep{ilem{tt{ kaikki n{m{ erilaiset asteroidit tulevat olemaan tulevaisuuden geologien kiinnostuksen kohteina. Pian heid{n per{ss{{n ovat luultavasti kaivosmiehet -- jotka, jos tieteiskuvitelmat pit{v{t paikkansa -- kaivavat malmia josta rakennetaan avaruuslaivoja, avaruusasemia ja kaikkia muita ty|kaluja joita tulemme tarvitsemaan jonain p{iv{n{ ulottaaksemme omat seikkailumme ulompaan aurinkokuntaan. Viel{ nyky{{n asteroidit kuitenkin pysyv{t jotenkin arvoituksellisina -- er{{n{ tutkimuskohteena planetaarisessa ymp{rist|ss{mme.