1 Siihen aikaan Babylonian kuningas Merodak-Bal- Adan, Bal-Adanin poika, lähetti kirjeen ja lahjoja Hiskialle, koska oli kuullut, että tämä oli ollut sairaana ja toipunut sairaudestaan. 2 Hiskia ilahtui lähettiläiden tulosta ja lahjoista ja näytti heille aarrekammionsa, hopean ja kullan, hajusteet ja hienot öljyt, koko asevarastonsa ja kaiken muunkin arvokkaan, mitä hän omisti. Mitään hän ei jättänyt heille näyttämättä, ei palatsissaan eikä koko valtakunnassa.
3 Mutta profeetta Jesaja tuli kuningas Hiskian luo ja kysyi: "Mitä noilla miehillä oli asiaa? Mistä he ovat tulleet tänne?" "He ovat tulleet kaukaisesta maasta, Babyloniasta", Hiskia vastasi. 4 "Mitä olet näyttänyt heille, kun he ovat olleet vierainasi?" kysyi Jesaja. "Kaiken", Hiskia vastasi. "Olen näyttänyt heille kaiken, mitä palatsissani on. Aarrekammioissani ei ole mitään, mitä en olisi näyttänyt heille."
5 Tämän kuultuaan Jesaja sanoi Hiskialle: "Kuule Herran Sebaotin sana! 6 Tulee päivä, jolloin kaikki, mitä sinun talossasi on ja mitä jo isäsi ovat aikoinaan keränneet, viedään Babyloniin. Mitään ei jää jäljelle, sanoo Herra. 7 Sinun poikiasi, omia jälkeläisiäsi, viedään silloin hovipalvelijoiksi Babylonian kuninkaan palatsiin."
8 Hiskia vastasi Jesajalle: "Hyvä on Herran sana, jonka olet ilmoittanut." Itsekseen hän näet ajatteli: "Onhan sentään rauha ja vakaat olot minun päivinäni."