![[i]](i.gif)
Tasangolla
asuu amalekilaisia ja kanaanilaisia. Huomenna teidän on
käännyttävä toiseen suuntaan ja jatkettava matkaanne
autiomaahan Kaislamerelle* vievää reittiä pitkin."
1 Silloin kansa alkoi itkeä ja parkua ja valitti koko yön. 2 Kaikki israelilaiset nurisivat Moosesta ja Aaronia vastaan ja sanoivat heille: "Kunpa olisimme saaneet kuolla Egyptissä! Kunpa edes saisimme kuolla täällä autiomaassa! 3 Miksi Herra vie meidät tuohon maahan? Me kaadumme taistelussa, ja naisemme ja lapsemme joutuvat vihollisen saaliiksi! Parempi meidän olisi palata Egyptiin." 4 He sanoivat toisilleen: "Valitaan uusi johtaja ja palataan Egyptiin!"
5 Silloin Mooses ja Aaron painoivat kasvonsa maahan yhteen kokoontuneiden israelilaisten edessä. 6 Mutta Joosua, Nunin poika, ja Kaleb, Jefunnen poika, jotka myös olivat olleet mukana tiedusteluretkellä, repäisivät vaatteensa 7 ja sanoivat israelilaisille: "Maa, jota kävimme tutkimassa, on hyvä ja ihana maa. 8 Jos Herra on meille suosiollinen, hän vie meidät tuohon maahan, joka tulvii maitoa ja hunajaa, ja antaa sen meille. 9 Te ette saa kapinoida Herraa vastaan! Älkää myöskään pelätkö sen maan asukkaita, meille he ovat pelkkä suupala. Heidän jumalansa ovat hylänneet heidät, mutta meidän kanssamme on Herra. Älkää siis pelätkö heitä!"
10 Kansa uhkasi kivittää Joosuan ja Kalebin hengiltä, mutta silloin Herran kirkkaus ilmestyi pyhäkköteltassa, niin että kaikki sen näkivät. 11 Herra sanoi Moosekselle: "Kuinka kauan tämä kansa halveksii minua? Kuinka kauan israelilaiset kieltäytyvät luottamasta minuun, vaikka olen tehnyt heidän hyväkseen niin monta suurta tekoa? 12 Minä kuritan heitä rutolla ja hävitän heidät. Mutta sinusta minä teen heitä suuremman ja mahtavamman kansan."
13 Mooses sanoi Herralle: "Egyptiläiset ovat kuulleet, että sinä voimallasi veit tämän kansan pois heidän luotaan, 14 ja he ovat kertoneet siitä myös kaikille tämän maan asukkaille. He ovat saaneet kuulla, että sinä, Herra, asut tämän kansan keskellä, että olet ilmestynyt sille näkyvässä hahmossa, että sinun pilvesi on kansan yllä ja että kuljet edellämme päivisin pilvipatsaassa ja öisin tulipatsaassa. 15 Jos nyt teet lopun tästä kansasta, niin muut kansat, jotka ovat kuulleet sinun teoistasi, sanovat: 16 'Herra ei kyennyt viemään kansaansa siihen maahan, jonka hän oli vannonut antavansa sille, ja siksi hän tappoi sen autiomaahan.' 17 Herra, näytä nyt voimasi suuruus! Olethan sanonut: 18 'Herra on kärsivällinen, ja hänen hyvyytensä on suuri. Hän antaa anteeksi pahat teot ja rikkomukset, mutta ei jätä syyllistä rankaisematta. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen hän panee lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista.' 19 Koska siis armosi on suuri, anna kansallesi anteeksi sen pahat teot, niin kuin olet tähänkin asti antanut sille anteeksi aina Egyptistä lähdöstä saakka."
20 Herra sanoi: "Minä annan anteeksi, niin kuin
pyysit.
21 Mutta niin totta kuin minä elän ja niin
totta kuin Herran kirkkaus ja valta ulottuu kaikkialle,
22 yksikään näistä ihmisistä ei pääse perille tuohon
maahan. He ovat nähneet minun kirkkauteni ja ne suuret
teot, jotka tein Egyptissä ja täällä autiomaassa, mutta
siitä huolimatta he tottelemattomuudessaan ovat yhä
uudestaan koetelleet minun kärsivällisyyttäni.
23 He
eivät saa nähdä sitä maata, josta valalla vannoen
annoin lupauksen heidän esi-isilleen. Kukaan niistä,
jotka ovat minua halveksineet, ei pääse sinne.
24 Vain
palvelijallani Kalebilla on toisenlainen henki, ja hän
on aina uskollisesti seurannut minua. Siksi minä vien
hänet siihen maahan, jossa hän kävi, ja hänen
jälkeläisensä saavat ottaa sen omakseen.
25 Tasangolla
asuu amalekilaisia ja kanaanilaisia. Huomenna teidän on
käännyttävä toiseen suuntaan ja jatkettava matkaanne
autiomaahan Kaislamerelle* vievää reittiä pitkin."
36 Mutta ne miehet, jotka Mooses oli lähettänyt tutkimaan Kanaaninmaata, kuolivat Herran lyöminä, 37 koska he olivat yllyttäneet kansan kapinoimaan Moosesta vastaan puhumalla pahaa Herran lupaamasta maasta. 38 Niistä miehistä, jotka olivat käyneet tiedusteluretkellä, jäivät eloon vain Joosua, Nunin poika, ja Kaleb, Jefunnen poika.
44 Mutta he eivät totelleet Moosesta, vaan lähtivät
itsepäisesti etenemään ylös vuorille. Herran
liitonarkku ja Mooses sen sijaan jäivät leiriin.
45 Vuoristossa asuvat amalekilaiset ja kanaanilaiset
hyökkäsivät ylhäältä käsin israelilaisten kimppuun,
löivät heidät hajalle ja ajoivat heitä takaa Hormaan
saakka.*